tiistai 12. huhtikuuta 2016

KUN MOTIVAATIO MEINAA LOPPUA

Elän nyt todella vaikeaa kautta lakkoni kanssa. Se kausi on ollut verrattain lyhyt, ehkä viikon tai kaksi, mutta kuitenkin loputtoman tuntuinen. Olen ollut todella lähellä heittää lakkoni, aatteeni sekä koko haasteeni kukkulan kaivoon ja haudata ne sinne ikuisiksi ajoiksi. Olen kyseenalaistanut ihan kaiken. Pohtinut onko tässä mitään järkeä. Mitä oikein tällä saavutan? 

Kun houkutuksia tulee jokaisesta ilmansuunnasta. Postista, ihmisten ilmoilta, tuttavilta ja somesta, alkaa houkutus tuntumaan voittamattomalta. Mutta päivän käristelyn jälkeen, illan pimeinä tunteina, omassa hiljaisuudessa mieli selkenee. Sitä taas muistaa miksi tähän on lähtenyt, mieleen palaa arvot, myös ajatukset jäsentyy. Syntyy ideoita sekä uusia näkökulmia. Parhaimmillaan maailman kuva avartuu. Se palkitsee.

Juuri nyt edesmenneet viikot ovat lakoni kannalta olleet kaikista vaikeimmat, mutta ne vielä kestää. Jotenkuten. Toissapäivänä retkahdin henkkamaukan sifonkipaitaan. Kyllä, siihen kaikkein pahimpaan mahdolliseen. Paita oli alennuksessa, mutta eihän se ole mikään perustelu. Kyllä minä tiedän, ettei 15 eurolla myytävää koristeellista paitaa ole millään mittarilla ommellut riittävällä palkalla palkattu ompelija, ei edes sillä tuplatulla alkuperäisellä hinnalla. Laatukaan ei kompenssoinut eettisiä epäkohtia, joten palautukeen paita lopulta päätyi.

Sain kuitenkin lisäpotkua shoppailuhullulta siskoltani. Ei, en ole saanut häntä lakkoon, mutta sisko kulta innostui tyhjentämään vaatekaappiaan edukseni. Näin ollen sain tyydytystä uutuudenkaipuuseeni; Tarpeellisen takin, ostoslistalla olleet housut, toiveena olleen jumpsuitin sekä tusinan uusia paitoja. 

Näin taas jatketaan, uudella tarmolla. Pian on neljä kuukautta purkissa, siitä voin olla jo ylpeä. Mikään projektini ei ole koskaan kestänyt näin kauaa. Juuri nyt ei ole helppoa, mutta kyllä se vielä aikanaan helpottaa. Vielä ei ole aika luovuttaa.

4 kommenttia:

  1. Nyt ei luovuteta kun on päästy hyvään alkuun... :) Ei pidä soimata itseään liikaa vaan muistaa, että huomenna on päivä uusi.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Ihanaa päivänjatkoa.:)