torstai 5. toukokuuta 2016

SO HAPPY!







Vietimme toissapäivänä perhepäivää. Olen ottanut tavoitteeksi vieroittaa itseni puhelimesta ja jätän sen yhä useammin kotiin, tuonakin päivänä "unohdin" sen keittiön pöydälle. Raskaan viikonlopun jäljiltä kaipasimme rauhaa, joten päiväunien jälkeen paistoimme lettuja, pakkasimme ne vuosia sitten kirpparilta löytämääni korikassiin ja suuntasimme rannalle piknikille. Lapset viihtyivät loistavasti, viskoivat kiviä mereen. Me aikuiset popsimme sitten ne letut ja muumimukitkin pääsivät testiin, ostinhan ne alunperinkin lapsille kesän piknikkejä ajatellen. Ja siksi, koska vihaan muovia!

Keli oli niin kohdillaan että poikkesimme vielä eräässä pienessä puistossa, jota nimitämme "linnanmäkipuistoksi." Siellä me, lapsenmielinen perhe, kiikuimme kaikki neljä yhdessä kolmiokeinussa onnemme kukkuloilla.

On vaikea selittää, mutta tämä lakko, blogi ja koko ajatusmaailma, jossa nyt elän, on opettanut minulle äärettömän paljon. Elämään hetkessä, tässä ja nyt. Olemaan äärimmäisen kiitollinen. Äärimmäisen onnellinen. Kiitollinen tuosta päivästä, kaikista hetkistä. Lämpimästä, rennosta miehen kaapista ryöstetystä neuleesta, maailman rakkaimmasta perheestä. Onnesta, joka meille on suotu.

2 kommenttia:

  1. Ihanaa kun kerrot onnestasi. Se voi tehdä hyvää muillekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että pidät. Toivottavasti tekisikin:).

      Poista

Kiitos kommentistasi! Ihanaa päivänjatkoa.:)