perjantai 30. joulukuuta 2016

KOLMAS LAPSI JA KUUDENNET RATTAAT

Esikoista odottaessani sain käyttööni miehen siskon lapsilta turhiksi jääneet Maxi-Cosin yhdistelmät. Ne muuttuivat kätevästi tarpeiden mukaisiksi kaukalolla, istuimella ja vaunukopalla. Vaikka ne taisivat olla jo tuolloin vuosia vanhat, oli niissäkin kääntyvät etupyörät. Ihan kelpo pelit, mutta itse en pitänyt niitä parhaina mahdollisina Suomen talveen. Itse kun en ole mikään pelkkä kauppakeskusmamma, otti vaunujen kolina lumisessa maastossa aivoon. Merkkinä nuo Maxi-Cosit taitavat olla enempi tuonne Etelä-Eurooppaan suunnattu, tosin en tiedä mihin suuntaan heidän tarjontansa on tässä vuosien saatossa kehittynyt.

(Kuvaa en tähän hätään löytänyt, mutta malli taisi olla Maxi-Cosi Mura.)

Isäni ja äitipuoleni ostivat meille Peg Peregon matkarattaat, kun heillä oli niistä hyvä kokemus. Ne ovat edelleen käytössä ja kovassa käytössä ovat olleetkin. Niillä on reissattu ja ne matkaavat kätevästi  autossa mukana. Tämän syksyn verran olen myös lykkinyt nuoremman niillä päiväkotiin, kun ei tuplia ole viitsinyt tuolle parinkymmenen metrin pituiselle matkalle ottaa ja näin ollen on niitä säilytetty silloin tällöin pakkasessa päiväkodin pihan katoksen alla ja hyvin ovat kestäneet. Ainoa, että silloin tällöin kasaamisvipu saattaa heittäytyä astetta tiukemmaksi, mutta se on vain satunnainen haitta. Plussaa myös siitä, että selkänoja menee täysin makuuasentoon. Itse olemme viritelleet makuupussissa vastasyntyneenkin niihin nukkumaan kauppareissun ajaksi.


Alle vuoden ikäiselle esikoiselleni halusin ehdottomasti Emmaljungan scooterit. Ostimme ne Torista 200:lla eurolla (tuolloin se oli hyvä hinta, nykyää noitakin saa edullisemmin.) Kärryt olivat edellisen vai olikohan jopa saman vuoden mallia ja niissä oli takuutakin jäljellä. Ne kulkivat kuin unelma, vaikkei niissä vielä ollut kääntyviä eturenkaita, jotka seuraavassa mallissa jo olikin. Kevyt paino oli ehdottomasti plussaa ja kasaaminen todella helppoa. Itse juoksin noiden kanssa jopa lenkkiä. Ainoan miinus oli, ettei istuimen suuntaa saanut vaihdettua.


Sitten miehen sisko sai lapsen ja Maxi cosit palautuivat hänelle. Minä raskauduin ja päätin ostaa kahdet kulkupelit. Ensiksi tuplat. En pohtinut tupla-asiaa kovin pitkää. Googlasin netistä markkinoiden kapeimmat leveät tuplat ja päädyin Mountain buggy duetin sivuille. Sen kummemmin miettimättä tai edes kokeilematta laitoin tuplat tilaukseen. Ja aivan loistava ostos on ollutkin! Noilla on mahtunut mistä vain eikä bussistakaan olla koon vuoksi jääty. Ne ovat olleet reissuissa eikä ongelmia ole ollut, lukuunottamatta Bangkokia, missä ei edes matkarattaiden kanssa kulje. Siellä nämä menopelit kokivat kerran kyydin tuktukin taakse lahjanauhalla sidottuna. Sen jälkeen ne saivatkin odottaa Helsinki-Vantaan lentokenttää majoituksemme parvekkeella.... Mutta tuon koko asian voi nähdä yhtälailla hyvänä kuin pahanakin. Sillä suurempi kokoista vauvaa en noiden vaunukoppaan suosittelisi, se kun on oikeastikkin kapea!


Lähialueiden kiertelyyn, kuten puistoiluun ja yhden lapsen kanssa liikkumiseen ostin ne kuuluisat Emmaljungan white leatheretit. Ostettiin nekin käytettynä Torista hintaan 450 euroa ja sekin oli tuolloin halpa hinta. Näissäkään ei ollut kääntyviä etupyöriä, mutta se ei ollut mikään ongelma. Näiden rungon joustavuus oli ihan mieletön, ihan kun olisi niitä scootereita työntänyt. Ainoa miinus oli suuri koko, mikä oli sekä hyvä että huono asia. Lapsella oli kyllä tilaa, meidän tapauksessa vähän liikaakin.. Mutta mitkää kätevät autoiluvaunut nämä eivät olleet. Nyt kun on vähän tullut taas tarjontaa katsottua, huomaa että ne uudemmat Emmaljungatkin ovat huomattavasti aiempia pienempiä ja sirompia.

Vihdoin pääsemme uusimpaan hankintaamme. Tällä hetkellä meillä on siis matkarattaat, tuplat ja 70 euroa maksaneet Teutonia fun:it. Kaikki muut on aikoinaan myyty eteenpäin, kun ei tarvetta ole enää ollut. Mutta takaisin niihin Teutonioihin. Tarvitsimme tuplien rinnalle yhden lapsen kärryt ja puhtaasti säästösyistä päätimme ne jälleen käytettyinä ostaa, sillä "halpamerkkeihin" en uskaltanut luottaa, kun kärrättävänä saattaa olla useampikin kuin yksi lapsi... En kyllä hetkeäkään uskonut selviävämme näin halvalla, olin kuitenkin varannut tähänkin hankintaan useamman satasen..



Teutoniat ovat itselleni ihan uusi tuttavuus. Olen minä niitä nähnyt ja kyllä merkki nimeltä on tuttu, mutta sen lähemmin en ole niitä koskaan kokeillut. Ne nyt eivät vain ole olleet mitkään muotirattaat omien lasteni aikana ja aika muodin perässä juoksija olen ollut... Eilen laitoin miehen hakemaan ostoksemme. Vannotin syynäämään kankaat homeen varalta, olin ihan varma että tällä hinnalla kotiimme saapuisi homeiset jättiläiset. Hämmästys oli suuri, kun ovesta tulikin todella ikäänsä nähden hyvässä kunnossa olevat menopelit. Ei hometta, ei todellakaan jättisuurta kokoa, työntötuntuma aikalailla sama kuin scootereissa ja vielä ne kääntyvät eturenkaatkin! Käytön jälkiä on, varsinkin pyörissä, mutta ne nyt ovat kuluneet nopeasti kaikissa rattaissa, joissa vastaavat pyörät ovat olleet. Mukava yllätys oli myös vieraillessani firman omilla sivuilla, että he ovat jo vuonna 1997 alkaneet huomioimaan ensimmäisenä vaunuvalmistaja-firmana myrkkypitoisuuksia ja noin muutenkin sitoutuneet ympäristöystävälliseen valmistamiseen. Eli voin haudata haaveeni uusista scootereista näiden myötä, sillä nämä korvaavat ne kyllä!

+ Pehmeä, kahvallinen kantokoppa on helppo liikuttaa neuvolassa, puistossa yms. Se on myös    kätevämpi säilyttää sekä nopea ottaa pois, jos vaunut tahtoo äkkiä rattaiksi.
+ Kääntyvät eturenkaat, jotka eivät ole kuitenkaan liian pienet
+ Suuri tavaratila.
+ Ketterät, hyvän kokoiset.
+ Istumasuunnan saa vaihdettua.
- Kuluneet renkaat  (esteettinen haitta)

En kyllä osannut ihan näin hyviä kauppoja odottaa. 70 euroa sisälsi: toimivat rattaat, (myyjän mielestä kankaat olivat haalistuneet sivusta, mutta itse en sellaista ilmiötä huomaa.) Vaunukopan, jalkapeitteen, hyttysverkon, sadesuojan, aurinkosuojan ja jopa opas-kirjat!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Ihanaa päivänjatkoa.:)