sunnuntai 13. elokuuta 2017

PUHUTAANKO HIUKSISTA?



1. Shampoo hoitaa hiuksen vaurioitunutta rakennetta.

Happivauriota, (jotka johtuvat mm. värjäyksestä, permanentista tai värinpoistosta), ei voi hoitaa kosmeettisin keinoin. Ainoa lääke rakennevaurioon on sakset. Vaurioituneille hiuksille tarkoitetut shampoot pinnoittavat hiukset, jolloin hiuksista saadaan tilapäisesti kiiltävät sekä takuttomat, jolloin ne luonnollisesti näyttävät paremmilta.

2. Shampoo pidentää värjäyksen kestoa.

Värin kestävyys riippuu värjäysmenetelmästä. Värin pysyvyyteen vaikuttavaa raaka-ainetta ei ole. Sävyttävissä shampoissa, kuten hopeashampoossa, väriä kirkastava vaikutelma luodaan väriaineilla.

3. Hiuksetkin tarvitsevat uv-suojan.

Hiuksissa ei ole eläviä soluja, kuten ihossa ja silmissä, jotka pitää suojata uv-säteilyltä. Hiusväri kuitenkin haalistuu auringossa, joten väriä suojatessa tulisi hiukset peittää päähineellä.

4. Tuuheuttavat shampoot

Tuuheuttava vaikutus saadaan jättämällä shampoon ainesosista hoitavat aineet pois, hiukset näyttävät tuuheammilta, kun ne hylkivät toisiaan.

5. Huono shampoo pilaa hiukset.

Shampoon vaikutus kestää seuraavaan pesuun, ei sen pidempää. Kuollutta keratiinia, mitä hiukset ovat, ei voi pesemällä pilata.


Lue lisää:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/08/markettishampoon-ja-kampaamotuotteen-hintaero-ei-selity-raaka-aineilla

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/08/jarkea-shampoo-ostoksille-7-kuplaa-joista-ei-kannata-maksaa


Olen jo tovin harkinnut luonnonkosmetiikkaan siirtymistä hiustenhoidon osalta ja ylläolevan sisäistettyäni, oli päätös helppo tehdä. Shampoo on hyvä, kun itsestäni siltä tuntuu eikä sillä voi hiuksia pilata. Toisin kuin ennen uskoin... 

Läheisestä K-marketista kotiutin Urtekramin aloe vera shampoon sekä hoitoaineen. Hintaero ei ollut kummoinen perusaineisiin verrattuna, jotakuinkin 1-2 euroa suurempi. Urtekramin tuotteet ovat täysin luonollista alkuperää ja ne kantavat myös cosmos-sertifikaattia. Ne ovat myös osittain luomua, eläinkokeettomia sekä vegaanisia. 


Nyt kuukauden verran tuotteita käytettyäni, sanoisin olevani niihin tyytyväinen. Shampoo pesee ja vaahtoutuu kuten "perusshampoo." Hoitoaine voisi olla tehokkaampi, mutta kun hiukset kampaa läpi suihkun jälkeen, ovat ne ihanan sileät. Lisäksi näiden tuotteiden ainesosaluettelo näyttää huomattavasti paremmalta kuin edes menneiden Elvitalien...

Shampoo:
Aineosat: Vesi, kasviperäiset öljytuotteet, maissiglukoosisaippua, aloe vera*, glyseriini**, sitruunamelissa*- ja piparmintunlehtiuute*, makea appelsiiniöljy*, suola, polysakkaridit, hajuste (kasviuute), E-vitamiini. * = Luomu. ** = Valmistettu luomuraaka-aineista.

Hoitoaine:
Aineosat: Vesi, aloe vera*, kasviperäiset emulgointiaineet, glyseriini**, lesitiini, sitruunaruohoöljy*, makea appelsiiniöljy*, magnoliankuoriuute, E-vitamiini. * = Luomu. ** = Valmistettu luomuraaka-aineista.

tiistai 25. heinäkuuta 2017

KOLMAS LAPSI VIE JÄRJEN


Olen pikkulapsesta saakka halunnut suuren perheen. Lapsia enemmän kuin yhden, mutta mitään tarkkaa haavetta lapsiluvusta ei ollut eikä ole. Neljännellä rakkauspakkauksella ei kuitenkaan lähivuosina tulla iloitsemaan, mikäli joku päivä iloitaan.

Odotin esikoiseni syntymää todellisella antaumuksella. Pikkukakkostakin toivoin niin pienellä ikäerolla, kuin suinkin mahdollista. Kolmas, iloinen yllätyksemme, oli suunnittelemattomuudesta huolimatta onnemme täyttymys. Mutta kieltämättä, suurta pelkoa aiheuttanut elämänmuutos. Ensi kertaa elämässäni pysähdyin miettimään, kuinka saisin pidettyä paketin kasassa. Laivan hörppäämättä aallokosta liiaksi vettä. Pitkin raskautta vuodatin pikkutunteina epätoivoisena tuntojani optimistiselle miehelleni. Niinä tunteina, joina lapset olivat hiljaa, niinä tunteina joina ehdin hukkua paineiden ja tulevien töiden alle.

Kolmannessa raskaudessa en odottanut synnytystä. Siksi kai aika kuluikin niin nopeasti. En seurannut viikottain sikiön muodon muutosta. En edes tiennyt useimmiten millä raskausviikkolla olin. Rakastin kyllä syntymätöntä lastani, mutta pelkäsin tulevaa. Edellisen synnytyksen johdosta pelkäsin syöksysynnytystä sekä kipua. Pohdin kuinka pärjäisin raajoineni lasteni perässä, kun jo kahden vauhdikkaan tyttären kannoilla oli vaikea pysyä. Tuskaani ei luonnollisestikaan helpottanut sieltä täältä kuulemani kauhistelut.

Lopulta synnytyksen aika koitti. Raskaus ei edennyt yliajalle, vaikka kuinka sitä toivoin. Ei edes lasketulle, kuten ei edellisetkään. Synnytys sujui nopeasti, kivuttomasti ja aivan kuten oppikirjoissa, joskin olin hyvin väsynyt sekä äärettömän kiitollinen sairaalassa vietetystä kahden vuorokauden "lepolomasta." Olisin jatkanut sitä mielelläni pidempääkin.

Viikko synnytyksestä oli aika kohdata totuus. Se kauhua aiheuttanut arki. Se on ollut juuri sitä mitä pelkäsin, välillä mennään tyrskyissä aivan liian lujaa. Meidän trio ei ole helppo, vaikken joudukkaan heräämään kovin usein viiden minuutin välein eikä vauvalla ole koliikkia. Meillä on nelivuotiaalla ja kaksivuotiaalla samaan aikaan uhma, nelivuotiaalla järjetön sellainen. Vauva roikkuu sylissä - ihan koko ajan - ja kaikki vaativat huomiota samoihin aikoihin. Meillä ei aina nukuta päiväunia samaan aikaan. Levähdystaukoa ei ole, ellet nipistä yöunista.

Työn määrä on niin suuri, että tässä osoitteessa on testattu kaukosäätimen kestävyys 60-asteen pesukonepesussa sekä toivotettu hölmistynyt ystäväpariskunta vierailulle urheilurintsikoissa kaatopaikkaa muistuttaneeseen vuokrakolmioon, jonka lattioilla risteilivät niin pölypallot kuin päivän lounaskin. Viikonpäivät ovat useimmiten totaalisen kadoksissa. Niin ja meninhän minä kerran neuvolaankin väärän lapsen kanssa.

Kaikesta huolimatta tiedostan eläväni elämäni parasta aikaa. Huomaan pyrkiväni tallentamaan sen jokaisen hetken, vaikka se mahdotonta onkin. Parhaimpiin kannusteisiin kuuluu vanhemman naapuri rouvan kehut hyvin kasvatetuista lapsistani, vanhuksilla kun on näiden asioiden suhteen useimmiten rima korkealla.


torstai 13. heinäkuuta 2017

ONKO TERVETTÄ OLLA SAATAVILLA 24/7?



Teininä omistin peruskännykän. Sillä luonnistui soittaminen sekä tekstiviestin näpyttely.  Puhelulaskut ( kuin myös puhutut minuutit) pysyivät aisoissa, kiitos saldorajan. Nykypäivänä matkapuhelimista löytyy Whatsapp, Instagram, Facebook, Snapchat, Tinder, sähköposti, bloggausohjelmat sekä lukemattomat muut sosiaalisen median kanavat. Riittää että maksat nettiliittymän ja olet tavoitettavissa kaiken aikaa.

Mutta jos pyrkii tekemään ja olemaan kaikkialla samaan aikaan, kaikkein tärkein menee ohi. Aika ajoin kadehdin omaa äitiäni, joka on saanut elää etenkin pikkulapsivaiheen ilman somea.

"Pistemääräsi nousi nyt sen verta korkeaksi, että tuomio on kova: olet kännykkämonsteri. Tyyppi, joka pajattaa puhelimeensa aina, ja ellei pajata, naputtaa tekstaria. Olet se Hemmo/Ritva, joka puolityhjässä junanvaunussakaan ei tajua rentoutua hiljaisuuteen, vaan ottaa puhelun toisensa jälkeen. Ettei vain tulisi hiljaista. Tekstaat lähes ministeritason volyymilla, oli asiaa taikka ei.

Testitulos voi tietenkin kertoa tylyn tuomionsa myös siitä syystä, että olet työssäsi kovin kiireinen ja työsi pyörii kännykän ympärillä. Sillehän sinä et voi mitään. Ole kuitenkin huolissasi, jos kännykkäriippuvuutesi ulottuu myös vapaa-ajalle. Ei ole tervettä roikkua puhelimen ääressä jatkuvasti. Samalla voit missata tosielämän - sen, jossa tekstaripiippauksella on loppujen lopuksi aika vähän merkitystä." Anna-lehden leikkimielinen testi pysäytti. Vaikken jatkuvalla syötöllä kapulaan puhukkaan, on älypuhelimen helposti saatavilla olevasta netistä kuoriutunut hirvittävä aikasyöppö. Miksi roikun somessa, kun elämä tarjoaa paljon parempaa?


Osa muistaa varmasti myös parin vuoden takaisen puhetta aiheuttaneen säteilyuutisoinnin. Tänä päivänä viranomaisten kansainvälinen kanta on, ettei kännykän säteilystä aiheudu terveydellisiä haittoja. Kuitenkin säteilyturvakeskuksen mukaan kännykästä on tullut merkittävä radiotaajuisen säteilyn lähde ja rottakokeessakin syöpä lisääntyi (mikähän sitä ei lisäisi...) Venäjällä terveysministeriö kehotti jo yli kymmenen vuotta sitten rajoittamaan alle 18-vuotiaiden matkapuhelimien käyttöä. Myös maailman terveysjärjestö, WHO, on luokitellut matkapuhelimet mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi. 
Lasten kalloon ja aivoihin säteily imeytyy helpommin kuin aikuisiin. Älypuhelimet säteilevät tavallisia puhelimia enemmän, vaikkeivat ne korvalla olisikaan. Matkapuhelimet ovat olleet käytössä vasta parisenkymmentä vuotta, eikä niiden turvallisuutta ole tutkittu tarpeeksi, mutta tälläkin hetkellä Tampereen yliopisto koordinoi kansainvälistä Cosmos-tutkimusta, jossa on tutkittavana 15 000 suomalaista sekä kaiken kaikkiaan 300 000 kännykän käyttäjää.
Säteilyn lisäksi älykännykästä voi seurata myös lukuisia muita terveydelle epäedullisia haittavaikutuksia, kuten esimerkiksi: univaikeuksia, sosiaalisen älyn heikkenemistä (kasvokkaisessa kanssakäymisessä), keskittymis- ja oppimishäiriöitä. Muun muuassa tässä Helsingin Sanomien artikkelissa psykologit toteavat älypuhelimen laiskistuttavan ajattelua ulkoistaessamme muistamisen hakukoneille. Ihminen ei myöskään kykene ottamaan tietoa vastaan monesta kohteesta samaan aikaan, joten älypuhelin häiritsee tarkkaavaisuutta sekä keskittymiskykyä jatkuvalla informatiotulvalla. Kirkas valo heikentää yöhormoni melatoniinin erittymistä, mikä on ihmiselle elintärkeää. Melatoniinin puute johtaa unihäiriöihin, joka taas johtaa muun muuassa: ärtyneisyyteen, lihaskipuihin, muistinmenetyksiin, hallisunaatioihin, painonnousuun, alentuneeseen vastustuskykyyn, ADHD-tyylisiin oireisiin, päänsärkyyn, altistuttaa tulehdussairauksille, huonontuneeseen sokeritasapainoon sekä kohonneeseen sydänkohtausriskiin ja - verenpainetasoon, lisää kognitiivisiä ongelmia, impulsiivisuutta sekä äkkipikaisuutta. Kännykän valo on tietokoneen ja television näyttöjä pahempi, sillä kännykän pientä ruutua pidetään lähempänä.

lauantai 1. heinäkuuta 2017

MINNE MENNÄ (PIKKULAPSIPERHEENÄ) HELSINGISSÄ

Olen seurannut tiiviisti keskustelua muun muuassa siitä, ettei "köyhän lapsella ole kunnon kesälomaa",  joten päätin auttaa osaltani keräämällä menovinkki-listaa Helsingissä sijaitsevista kohteista vanhempien avuksi. Jos keksit listalle lisättävää, kommenttoithan sen alle. Suuri osa vinkatuista menoista on toteutettavissa ilmaiseksi tai pienellä summalla. Euron merkki suluissa tarkoittaa hieman korkeampia pääsymaksuja. Useisiin museoihin on lapsille vapaa pääsy. Jos niistä innostuu, kannattaa harkita museokortin hommaamista.


Leikkipuistot 

Puistojen omilta nettisivuilta tarkastaa helposti viikon tapahtumat sekä lounaslistat. Kesäkaudella avoinna olevissa leikkipuistoissa tarjoillaan lounas alle 16-vuotiaille.



 Historia tutuksi leikkien Helsingin vanhimmassa talossa, Sederholmin talossa.


Suomenlinna (+ muut saaret)

Eväät kassiin ja menoksi! Suomenlinnaan (joka on helpoin lapsiperhekohde) reissaajat , muistakaa myös taskulamput. 

Muita saaria esim. Lonna, Isosaari, Uunisaari...


Talvipuutarha (0€)



Museot ja näyttelyt

! = Erityisen hyvä kohde lapsiperheelle.
0€ = Vapaa pääsy.

HAM Helsingin taidemuseo  // joka kk viiminen pe 0€
Helsingin kaupunginmuseo  (Lasten kaupunki) // 0€  !
Nykytaiteen museo Kiasma  // kk 1. pe 0€ 
Päivälehden museo  // 0€  !
Ratikkamuseo  // 0€  !
Sinebrychoffin taidemuseo  // joka kk 1. ke 0€ / kotimuseo aina 0€
Virka-galleria // 0€
Luonnontieteellinen museo  // kuukauden 1. pe 0€  !
Kansallismuseo  (3. krs leikkipaikka!) // joka pe klo 16-18 0€  !
Kulttuurien museo // pe klo 16-18 0€  


Kulttuurikeskukset

Kulttuurikeskuksissa järjestetään ilmaisia ja maksullisia tapahtumia. Niissä on myös tilat vaihtuville näyttelyille, joihin on vapaa pääsy.



Maauimalat

En suosittele ihan pienille. Ainakin meidän kaksivuotiaalle Kumpulan lasten allas on liian syvä...


Sisäleikkipaikat

Hoplop (€)
Play Point Park (€)
Itiksen leikkiasema
Leikkiluola (€)


Torikahvit

Kauppatori, Hakaniemen tori...


Kirjastot

Kirjojen lisäksi kirjastosta lainaa nykypäivänä myös pelit, joistakin jopa urheiluvälineitä ja ainakin kymppikirjastossa on ompelukonekin käytettävissä. Niissä myös järjestetään jos minkämoista ohjelmaa esim. satuhetkiä, lorutteluja, nukketeatteria, teemapäiviä...


Ilmaistapahtumat

Itse bongailen näitä facebookissa, mutta ainakin osa on linkitetty myös esim. visithelsinki-sivulle.


Ulkoilualueet

Retki ulkoilmaan on aina hyvä valinta. Sitä voi pakata eväät mukaan ja mennä metsäretkelle, pyöräretkelle, grillaamaan, seikkailemaan, piknikille, tutkimaan ötököitä, bongaamaan lintuja tai vaikka aloittaa geokätköilyn! 


Haltialan ja Fallkullan kotieläintilat

Rastilan leirintäalue (€)

Mikäli telttailu kiinnostaa ja Nuuksio tai muut ulkoilualueet eivät ole vaihtoehto, voi telttansa pystyttää turvallisesti eräälle itähelsinkiläiselle rannalla sijaitsevalle leirintäalueelle.  

Elokuvat (€)


Sealife (€)

Korkeasaari (€)

Tropikario (€)

Kesäteatteri (€)

Esim. Puotilan kesäteatteri on erityisesti lapsiperheille suunnattu. 


(En hyödy klikkauksista.)

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

KIRJOITUSJUMI

Pää raksuttaa juttuideoita. Niitä on ja niitä tulee, mutta kun koneelle ennättää, ei tekstiä synny otsikkoa enempää. Kirjoitusjumi on siis täällä. Ja se on viipynyt jo aivan liian pitkään.

Pidän bloggaamisesta. Kirjoittaminen, ideointi sekä kuvaaminen on kivaa. Okei, kieltämättä työlästä ja aikaavievää, mutta nautinnollista kumminkin. Pidän tämän blogin kotikutoisuudesta, vaikka joinakin heikkoina hetkinä on tullut verrattua sitä ammattimaisempiin... Tiedostan kuitenkin rajani; kolmen pienen lapsen äitinä ja yhden vuorotyöläisen vaimona, harrasteblogille ei luonnollisesti kovin kummoisesti aikaa jää.

Verkkaisesta tahdista huolimatta, yritän saada tehtyä rakkaalle blogilleni kasvojenkohotuksen. Haluan tehdä tätä useammin kuin kerran viikossa. Siispä keksittyäni toimivan keinon, jolla sanalukko aukeaa, (tähän mennessä on kokeiltu: lukemista, etäisyyden ottoa, bloggaamisen välttelyä, ruudun tuijotusta - jopa sitä väkisin kirjoitusta, joka on aiemmin toimivaksi todistettu), on tavoitteena kiriä tahtia edes pariin kertaan viikossa.


maanantai 12. kesäkuuta 2017

TURVALLISESTI AURINGOSSA

Nyt kesän kynnyksellä on hyvä muistaa, että pitkäaaltoiset uva-säteet aiheuttavat ihon ennenaikaista vanhenemista, kun taas lyhytaaltoiset uvb-säteet saavat ihon palamaan. Syöpä syntyy, kun soluun kertyy vuosien mittaan riittävä määrä mutaatioita. Mitä nuorempana altistus alkaa, sitä enemmän mutaatioita soluihin kertyy. Lasten solut ovat aikuisten soluja herkempiä vaurioille ja lapsen ihon palamista pidetään voimakkaana altistuksena ihosyövälle.

UV-filttereitä, eli aineita jotka toimivat suojana aurinkovoiteissa, on kemiallisia sekä fysikaalisia. Fysikaalinen suoja (esim. titaanioksidi tai sinkkioksidi) toimii iholla peilin tavoin heijastaen säteen iholta pois. Kemiallisessa suojassa säde kulkee filtterin läpi iholle muuttuen harmittomaksi. Fysikaalisen suojan haittapuoli on valkoinen muumi-iho. Perinteiset kemialliset suojat puolestaan levittyvät paremmin, mutta niiden uv-filtterit aiheuttavat mm. ympäristöhaittoja kuten esimerkiksi himmentävät National Geographicin mukaan korallien sävyä.

Pelkkä aurinkovoide ei suojaa melanoomalta. Altistukseen vaikuttaa myös perintötekijät, ihonväri, aurinkokäyttäytyminen sekä aurinkovoiteen oikeaoppinen käyttö. Tutkimusten mukaan aurinkovoiteita ei käytetä tarpeeksi paksulti (kasvoille n. 1tl ja vartalolle n. 6tl), joten luvattu kerroin jää noin kolmasosaan. Suojakerroin tarkoittaa aikaa, kuinka monta kertaa pidempään iho kestää palamatta auringossa verrattuna suojaamattomaan ihoon. Esimerkiksi 25 kertaisella suojakertoimella iho kestää 25 kertaa henkilökohtaisen suoja-ajan, joka on suomalaisilla useimmiten 10-30 minuuttia. Aurinkovoidetta tulee lisätä parin tunnin välein sekä aina uimisen jälkeen. Kosteus- ja meikkivoiteiden uv-suojat eivät riitä voimakkaassa altistuksessa.

Yliopiston apteekki ei suosittele alle kaksi vuotiaille aurinkovoiteita lainkaan. Vanhemmille lapsille he suosittelevat nimenomaan fysikaalista suojaa. Tarkkaa syytä apteekin ikäraja suositukselle en tiedä, mutta olisiko syynä, että ohuen ihon läpi imeytyy kemikaalit helposti. Pikainen vilkaisu paljastaakin, suuren osan kyseisen apteekin lastenvoiteiteista sisältävän niin fysikaalisen kuin kemikaalisen suojan...

Viime kesänä ostin Biosolisin lasten aurinkovoiteen suojakertoimella 50 (n. 30€). Ihan hyvä tuote oli, eikä muistaakseni kärvennytty Sardinian rannoillakaan. Tänä vuonna reissuun lähdetään vasta marraskuun synkkyydessä, joten Suomen kesään riittänee keskitason suoja, jonka luotamme Lavera sun spraylle (n. 20e). Kuten linkistä näkyy, kaikki Laveran aurinkovoiteet käyvät niin aikuisille, lapsille ja jopa vauvojen herkälle iholle.






sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

IKUISUUSPROJEKTINA KOTI







Sikäli ristiriitaista, että opiskelen sisustajaksi, vaikka samaan aikaan vieroksun alati vaihtuvaa sisustusmuotia. Huonekalun pitää olla mielestäni kaunis ja kestävä. Esimerkiksi puu hengittää, puhdistaen ilmaa jopa joitakin huonekasveja paremmin. Vaikka puinen kaluste ikääntyykin kauniisti, sen ilmeen muuttaa tarvittaessa uudella maalipinnalla.

Meidän vanhimmat huonekalut ovat 1800-luvulta. Astioita, koriste-esineitä kuin myös tekstiilejä löytyy kymmenien, ellei peräti sadan vuoden takaa. Vaikka yllätykseksi halpaketju Ikea ei olekaan tuotannonsa puolesta pahimmasta päästä, niin voisitteko kuvitella ketjun tuotetta käytössä vielä 100 vuoden kuluttua? Se nimittäin nykypäivän teollisuudessa mieltäni kaivertaa, että tällä 2000-luvun tietotaidolla saadaan aikaan roskaa. Lastulevyhuonekaluja, keittiövitriinejä, joiden hyllyt romahtavat alta kahden vuoden (kuten mummolleni kävi), rumia taloja jotka homehtuvat parissakymmenessä vuodessa... Kun sitä vertaa vaikka sinne 1900-luvun alun koristellisuuteen, pistää ajatus mietityttämään.

Meillehän nimittäin tuotetaan sitä mistä me maksamme.

Monien ostokäyttäytymistä määrittelee luonnollisesti raha. Kun sitä ei ole, on ostettava sitä mitä saa. Mutta usko pois, älä osta sitä "ihan kivaa" mööbeliä vain halvan hinnan takia. Ole mielummin ilman ja säästä unelmaasi. "Ihan kivaa" ostamalla hyppää kierteeseen, joka tulee helposti alkuperäistä haavetta kalliimmaksi. Korvikkeeseen nimittäin kyllästyy ja kyllästyttyä se korvataan usein toisella "ihan kivalla."

Rahan puute ei ole este viihtyisälle kodille. Moni keikahtaisi pyllylleen, kuullessaan kuinka vähän meidän kotimme on imenyt pennosia. Mitä sisustamiseen tulee, pidän mielikuvitusta paksua lompakkoa tärkeämpänä ominaisuutena.

Sisustaminen ei vaadi kerskakulutusta, vaikka vaihtelunhalusta kärsisikin. Huonekalut kannattaa ostaa kestävinä. Ajattomina. Uutuuden kaipuun saa tyydytettyä piensisustamisella, järjestystä vaihtamalla sekä vanhaa tuunaamalla.

Ohuehkon lompsan omistajille, kuin myös ympäristön tilasta välittäville sisustajille, suosittelen ostopaikaksi kirppareita, Punaisen Ristin Konttia, Fidaa sekä Kierrätyskeskusta, jonka kanssa minulla on ilo ilmoittaa alkavani yhteistyöhön.


sunnuntai 28. toukokuuta 2017

KAUNEUDENHOIDON AARTEET

Pakko sanoa, että nyt on sen verta hyvät kasvojen hoitotuotteet käytössä, että olisi synti olla niistä vinkkaamatta. Ihoni epäpuhtaudet ovat vähentyneet selvästi ja se on pitkälti kosmetiikkatuotteiden ansiota, sillä ruokavaliostani löytyy edelleen yllinkyllin remppamaata...



Puhdistan ihoni aamuin illoin Madaran koivu & merilevä-kasvosaippualla (8,90€/Ruohonjuuri). Kokemukseni perusteella tämä on ollut paras pesuaine meikinpoistoon, nimittäin valkoiseen pyyhkeeseen ei jää tahran tahraa. Suosittelen palaa erityisesti rasvaiselle iholle, itselläni on sekaiho ja tuotteen käytön jälkeen iho vaatii huolellisen kosteutuksen. 

Juuri nyt kosteusvoiteen virkaa toimittaa Dr. Hauschkan ruusuvoide, jota sain talvella pr-toimistolta testiin. Klassikkovoidetta suositellaan normaalille, kuivalle sekä herkälle iholle, erityisesti pakkasvoiteeksi. Madaran kasvosaippuan jälkeen voide tuntuu sopivan paksulta pintakuivalle sekaiholleni.



Argiltubo-kasvonaamio on uusin tuttavuuteni. Luin ensimmäistä kertaa tuotteesta Kemikaalikoktail-blogista vuosia sitten, mutta vasta tänä keväänä tuote löysi tiensä ostoskoriini. Vihreä savi-naamiolla hoitaa perheen nuorimmat ja vanhimmat, halutessaan päästä varpaisiin. Tuote soveltuu iholle kuin iholle, mutta se on myös antibakteerisena sopiva akneiholle. Tällä tuotteella hoitaa myös hiertymät ja palovammat. Verrattain suuri (250ml) tuubi maksaa Ruohonjuuressa 19,60€, bussilippua vilauttamalla sen kotiuttaa alta 19 euron.



Sitten päästään vuosien kokemuksella hyväksi todettuun kyökkikosmetiikkaan. Sooda - tuo ikivanha ihmeaine jolla kohottaa leivokset sekä puhdistaa paikan kuin paikan, toimii myös kuorinta-aineena kasvoille. Näin ollen hieron soodaa kosteutetuille kasvoilleni kerran pari viikossa. 

Kahvi - kuorinta-aine vartalolle (halutessa myös kasvoille.) Kahvipuruihin kuorintana tutustuin kymmenen vuotta sitten eikä sittemmin ole toimivampaa tuotteeseen tullut törmättyä. Se jättää ihon mielettömän pehmeäksi. Itse käytän kuorintana ensisijaisesti kertaalleen käytetyt purut. 

Kookosöljyä olen käyttänyt jo ainakin viitisen vuotta meikinpoistoon (tällä hetkellä silmämeikkiin), vartalon kosteutukseen, naarmuihin, satunnaisesti hiuksiin ja tarvittaessa lasten ihon kosteuttamiseen (erityisesti vaippaihottumiin.)


(Ps. Postaus ei ole yhteistyö. En hyödy klikkauksista.)



perjantai 12. toukokuuta 2017

URBAANI MOKUPERHE LÄHTEE RIKKOMAAN ENNAKKOLUULOJA LANDELLE

"Arvaa mitä mä tein. Laitoin hakemuksen maalaisresidenssiin! 
Mutta ei me sinne päästä, joten älä metelöi." Naureskelin puhelimeen.
"... Ei sitä tiedä."  Kuului äitini viekas ääni, 
ikään kuin tietäen enemmän kuin voisi tietää.

Kului muutama päivä ja muutama yö, kunnes puhelin soi. Pirteä naisääni toivotti perheemme tervetulleeksi punaiseen tupaan. Hakemukseni, jonka viimetinkaan jätin, oli siis hyväksytty! Elokuun lopulla kääntäisimme istuintäytteisen automobiilimme keulan Lapinjärveä kohti... Ehkä tässä uskaltaa jopa toivoa kesän venyvän sinne syksyn alulle saakka, kerta juhannus näyttää sujuvan rantalaiturin sijaan lumitöissä.


Lapinjärven kunta sponssaa seitsemälle bloggarille majoituksen sekä mahdollisuuden maistaa aitoa lande-elämää aikoessaan olla ensimmäinen ihmislähtöinen kunta.Vaikka intopinkeenä ja lähes pöksyissä pysymättömänä kokemusta odotankin, niin kieltämättä pienellä jännitteellä odotan tunnetta siitä, kun ikkunasta ei näykään liehuva Alepan lippu maitotölkin tyhjennyttyä.


Sen pitemmittä puheitta, 19.8-2.9 on tässä blogissa erittäin aktiivisesti maaseutuelämä tapetilla. Ehkä löydetään myös vastaus mieltä askarruttaneeseen kysymykseen, kuinka monen polven kaupunkilaismutsi, entinen pakolaisfaija sekä kolme urbaanin kaupunkilaislähiön vilskeeseen tottunutta metrinappulaa integroituisi suomalaiseen päiväuni-idylliin... Romantiikko-mutsi kun on elätellyt pientä toiveenpoikasta valkoiseen pellavaan pukeutuneista suloisuuksista oman pirtin kukkapelloilla...



torstai 4. toukokuuta 2017

EDULLISIA EKOVAATTEITA SUOMESTA!

Tiesittekö, että on ihan aikuisten oikeasti saatavilla myös ekologisia Suomessa valmistettuja lastenvaatteita, joissa riippuu kohtuulliset hintalaput, (jopa näin minimivanhempainrahaa nostavan opiskelijamamin näkökulmasta.) Itse en vielä hetki sitten tiennyt tai onhan sitä toki Reimaa ja Tuttaa, mielikuvana niin kovin suomalaista... Mutta etenkin Reima, (jonka omistuksessa Tuttakin on) valmistuttaa tuotteensa kaukomaissa hieman kyseenalaisin otsikoin.




Hillan vaatteet (jotka löydät täältä) suunnitellaan, kuten myös valmistetaan kangasta myöten Jyväskylässä sijaitsevalla tehtaalla. Käytetty GOTS-sertifioitu luomupuuvilla tulee Kreikasta (Suomen koordinaateilla kun on  paha puuvillaa kasvattaa.) Kankaiden värjäykseen käytetään Ökö-Tex 100 standardoituja väriaineita, eli ne eivät sisällä tunnettuja vaarallisia (syöpääkin yhdistettyjä) kemikaaleja kuten esim. torjunta-aine-, raskasmetalli- tai formaldehydijäämiä. Tuotteet ovat vieläpä helposti saatavilla. Potkupukuvarastoa voi päivittää kätevästi ruokaostosten lomassa Cittareissa ja Prismoissa, kuten itse tein. 




Kuvan yöpuku maksoi normaalihinnalla 20,99 €. (Tosin itse kiikutin sen kassalle Keravan Cittarin alerekistä pulittaen väripilkusta pyöreät kahdeksan euroa.) Vertailun vuoksi sanottakoon että useissa ketjuliikkeissä myydään puuvillaisia (jopa luomupuuvillaisia) yöpukuja kaksi kappaletta hintaan 19,90. Nämä puvut ovat kuitenkin ommeltu halpamaissa, eikä kovin usein hyvillä työoloilla saatika elämään riittävillä palkoilla.

Sertifikaateista lisää heidän omilla sivuillaan: 
GOTS
Ökö-Tex 100

(En hyödy klikkauksista.)




torstai 27. huhtikuuta 2017

NEULETAKKI VAUVALLE

Olen aina ihaillut käsistään taitavia ihmisiä. Ei ole kerta eikä edes kaksi, kun olen toivonut osaavani toteuttaa visioitani itse - niitähän nimittäin riittää. Jokaiselle lapselleni olenkin yrittänyt väkertää jotakin itse, siitäkin huolimatta, ettei toteutus ole sujunut aina, (tai edes silloin tällöin), kuten Strömsössä. Sitä on tullut kudottua esikoiselle sukat, joiden kantapäiden reiät on pitänyt ommella umpeen heti puikoilta pudottua, keskimmäiselle puolestaan sain aikaan meritähden muotoisen pehmopupun ja nyt...



Epäonnistumisista huolimatta nappasinjälleen kutimet käteen sekä loin silmukat puikoille novitan ohjeen mukaisesti. Tällä kertaa pyrin roikkumaan ohjeessa kynsin ja hampain, ettei vain menisi mönkään tämäkin tekele. Ja vaikka parhaani tein, sata ja yksi virhettä löytyy tästäkin suorituksesta. Ei taida olla onnistuminen vain ohjeen seuraamisesta kiinni. Se vaatii myös harjoitusta ja ohjeen ymmärtämistä. Mutta kai se neulominenkin joku päivä luistaa, kunhan hanskat pysyy tiskin sijaan käsissä.

perjantai 21. huhtikuuta 2017

FLASHBACK YLÄASTEELLE

Tässä taannoin kuulin ohimennen alepan käytävällä kahden keski-ikäisen miehen turinat nuorten vääränlaisesta pukeutumisesta. Kotimatka kuluikin sitten kestohymyssä paistatellessa, muistellen teini-iän trendejä. Nimittäin pakon edessä myönnän, että ne nykypäivän paljaat nilkat taitavat jäädä pahasti alakynteen naurettavuudesta kisatessa....

15-vuotias Camilla, pukeutui, kuten tuohon aikaan enimmistö tytöistä. "Pissikseksi", jolla oli vesirajaan yltävä kulutettu zaran farkkuhame. Talvipakkasella kaverina oli 20-denin ihonväriset sukkahousut ja kesähelteellä (kiitos muodin muuttumisen) mustat sukkahousukangasleggarit. Toppatakit sekä hupparit olivat napapaita mallia, mutta topit ja neuleet venyivät miltein puoleenreiteen. Kaulassa roikkui asussa kuin asussa valkoiset metrin mittaiset helmet, joita sai hm:stä seitsemällä eurolla. Tyylikkäimmillä oli helmet kaikissa sateenkaaren väreissä. Olalla roikkui äidiltä varastettu longchamp ja kaulassa samalta henkilöltä anastettu burberryn kaulahuivi (omista ei uskallettu edes haaveilla.)

Kuvia on onneksi hyvin maltillisesti ja ne pahimmat (kuvatunlaiset) hautautuivat rikki menneen koneen mukana. Sitä saakin olla kiitollisimmista kiitollisin, ettei some ollut olemassa siinä mittakaavassa mitä se tänä päivänä on, eikä kännykkäkameroiden pikselimössö-tuotoskista saaneet selvää pahimmat nörtitkään.

Ripsiin sudittiin väriä enemmän kuin ne jaksoivat kantaa. Iho voideltiin sillä meikkivoiteella jota sattui olemaan, viis siitä jos se ei ollut niin yksyhteen kaulan sävyn kanssa. Koko komeus puuteroitiin huulia myöten niin, että hien piti olla aika terästettyä, jos se aikoi päästä siitä kaikesta läpi. Silmät ympyröitiin valkoisella kuin pandat ikään ja ripsityveen vedettiin rajaukset eyelinerilla.

Hius oli muuttunut kuminauhaksi ahkeran kotiblondauksen myötä, eikä sen kohentamiseen sunsilkit riittäneet. Jalassa oli loaferit tai muut säähän sopimattomat kesäkengät. Välillä sitä miettii miten kummassa sitä on voinut selvitä näinkin hedelmällisenä, kun kuvatunlaisissa asuissa tuli notkuttua ulkoilmassa jokin tovi..

Mutta kyllä se aika tekee kunkin kohdalla tehtävänsä. Tuskin nämäkään miehet ovat pariakymmentä vuotta samoissa verkkareissa viettäneet ja kyllä ne -30 asteiset kelit miellyttävimmiltä tuntuvat metrinmittaisten jälkeläisten kanssa mätsäävissä toppavermeissä, kuin niukassa roiskeläpässä.

perjantai 7. huhtikuuta 2017

RISTEILLEN JUNIBACKENIIN

Ne entisen elämän Ruotsin risteilyt, jotka tarkoittivat lähinnä unettomia öitä sekä kymmenessä "henkka maukassa" hikisenä kelloa vastaan juoksemista, ovat aikapäiviä sitten haudattu merenpohjaan. Tänäpäivänä on reissu suunniteltava tarkkaan ja mitä vähemmän kauppoja - sen parempi. Vilkkaan, rohkean ja selvästi äidiltä perityn itsepäisen luonteen omaavan uhmaikäisen kanssa ei nauti shoppailusta edes telkkarin superkasvattaja. Puhumattakaan tilanteesta, jossa näitä suloisia yksilöitä on kopioitu toinenkin...


Viime syksynä päätimme ottaa pienen nollauksen stressin keskelle. Näyttö painoi niskaan, vauva kylkiluihin ja tyttöjen päiväkotiarki sydämmeen. Bookkasimme satojen suomalaisten tapaan perheellemme Tukholman reissun, mistälie saadulla lahjakortilla.



Kassi heitettiin takakonttiin ja appiukko ajoi meidät kaksivuotiaan raivosäestyksellä satamaan. Satamassa verkkokalvoilleni osui muisto lahjakortista - jääkaapin ovessa - ja siellähän se yhä oli. Aikaa hakemiseen ei ollut, mutta pääsimme kuin pääsimmekin reissuun, lapset pallomereen ja koko perhe Tukholman satamaan.


Satamassa hyppäsimme bussiin, joka vei koko konkkaronkan Junibackeniin. Bussiliput ostimme laivasta. Ja se oli muuten loistovalinta! Satumaailma, jossa oli tilaa temmeltää, askarrella, syödä, kuunnella ja jorata. Sisustus hiveli äidin sisintä ja niin internetsivut, kuin sisällä kulkevan satujunan nauhoitekin taipui suomeksi. Sanomattakin selvää, että lasten silmistä näki, visiitin olleen koko sen 64 euron kokoisen rahan arvoinen.


Paluumatkan aikaan haimme rattaat pihan ratasparkista, johon osa oli köyttänyt omansa kettingeillä. Ja koska meillä ei ollut penniäkään maan valuuttaa käteisenä, teimme pienen piristävän kävelyn kaupunkiin ruokailemaan sekä paikallisbussilla takaisin satamaan. Ilta istuttiin taas tuttuun tapaan pallomeressä ja aamulla oli laiva kotisatamassa sekä näyttötyö pöydällä tekijää odottamassa.

torstai 30. maaliskuuta 2017

NOLLABUDJETIN SISUSTUSTA: TRENDIKÄS KULTAINEN KUKKARUUKKU


Sisustusmaailmassa on puhaltanut muutoksen tuulet ja tällä hetkellä maalaisromanttisen valkoharmaasisustustarra-sisustuksen on syrjäyttänyt selkeälinjainen moderninpi sisustus. Muodikkaista kodeista löytyykin sirojalkaiset sohvat, marmoria, tarjoiluvaunu, paimentolaismatto tai sen kopio, peikonlehti ja kultaa. Siis kaikki se mikä meiltä puuttuu, kultaista lukuunottamatta..



Mitäpä sitten teki eräs turhaa kulutusta ja jatkuvaa muodin vaihtumista pakoileva diy-ihminen. Penkoi kaappeja tietenkin! Ja niinhän siinä sitten kävi, että sisustukseen sopimaton kukkaruukku muuttui ties miltä aikakaudelta kaappiin hautautuneen spraymaalin avulla kultaiseksi.



lauantai 25. maaliskuuta 2017

TRENDIT KAAPPIIN KIRPPARILTA


1. Mangon neule / 4€
2. Rosemunde-toppi / 2€
3. Kesämekko / 7€
3. Farkkuhame / 3€
4. Lasten lakanat 3 €
5. Vekkihame / 3€ 

Lähdin viikolla joogamaton ja farkkujen perässä kaupoille. Kun kauppa toisensa jälkeen farkku-valikoima oli lähinnä revittyä tai puolestaan jotain "vintagemallia", oli suunnan vaihdon aika. Revityt kun löytyy kaapista jo kaksin kappalein, eikä edesmenneiden Levisten innoittama malli sopinut leikkaukseltaan lainkaan omalle kropalleni. Suuntasin askeleeni sitten Punaisen ristin Konttia kohti, toiveena löytää kauttaaltaan ehjät farkut kevään aikana puhkipalaneiden tilalle.

Farkkua löytyi farkun perään, ihan hyviä merkkejäkin neljällä eurolla. Muttei tietenkään omiin mittoihini sopivia. Sen sijaan löysin pohjepituisen vekkihameen, josta olin haaveillut pari vuotta. Myös viime keväänä paluun katukuvaan tehnyt farkkuhame, löysi tiensä ostoskoriini. Mangon neule, suurella todennäköisyydellä puuvillainen sellainen, paljastui myös sellaiseksi jonka perään tässä taannoin huutelin facebookissa, vastakaikua saamatta. Rosemunden topin kun näin parin euron hintaan henkarissa roikkumassa, oli se vain pakko kotiuttaa. Lisäextrana ostin vielä yhdet lasten lakanat.. Niitä kun menee pesuun jatkuvalla syötöllä. Saatoin ostaa myös yhden kotimaista alkuperää olleen nahkalaukun, mutta siitä lisää erillisessä postauksessa.

Tähän pariin kuukauteen on sisältynyt sen verta kirpparikierroksia, että pieni tauko lienee nyt paikallaan. Lapsilla riittää vaatetta hamaan tulevaisuuteen ja itselläkin alkaa vaatekaapissa olla muutakin päälle sopivaa, kuin treenipökät. Tässä kun on ruvennut verkkariluukki tulla korvista ulos ja kiinnostus pikkuhiljaa nostanut päätään sen oman peilikuvankin kohentamiseen.  




1. Toppapuku vauvalle tulevalle talvelle. 5€
2. Ticketin toppapuku keskimmäiselle pieneksi jääneen tilalle. 10€
3. Villakangasmekko esikoiselle. 3€
4. Haalaripöksyt keskimmäiselle. 1,5€
5. Kesäshortsit keskimmäiselle, toppi esikoiselle. 2€
6. Hattu ja paita vauvalle. 0€
7. Huppari ja lakana lapsille. 4€
8. Karvatakki esikoiselle. 4,5€
9. Merimiesmekko (made in Finland.) 1€
10. Yöpuvut keskimmäiselle 2€ 
11.  Fjällrävenin ulkoilutakki. 50€
12. Toppapuku keskimmäiselle (ticketin reilun mitoituksen vuoksi.) 30€
13. Vaatteita vauvalle. 3€
14. Adidaksen jumpsuitti keskimmäiselle. 3€
15. Toppaliivi esikoiselle. 0€
16. Mekko/tunika... kotivaate esikoiselle. 0€
17. Käyttämättömät newbien housut vauvalle. 3€
18. Vaatteita vauvalle. 0€
19. Collagepaita jonka annoin siskoille. 1€

FB-kirppis: 2, 12, 17,
Kontti: 3,4, 7, 8, 9, 14,
Vaatteidenvaihto-tapahtuma: 6, 15, 16, 18
Kahdeksas aisti: 1, 11, 19
"lähikirppis": 5,
"livekirppis": 10, 13