torstai 26. tammikuuta 2017

HÄN ON TÄÄLLÄ!

Kuten Instagramista on voinut huomata, vauvamme syntyi viime viikon keskiviikkona. Lähes täsmälleen kahden vuoden ikäerolla edelliseen pienokaiseemme. Synnytys oli mahdollisimman kivuton, mutta henkisesti raskain. Keskimmäinen lapseni syntyi niin vauhdilla, ettei kipuun kerennyt apua saamaan. Ehdimme olla sairaalassa vain 17 minuuttia ennen kuin tyttö syntyi ja 10 minuutin ajomatkalla luulin jo kuolevani... Synnytyksestä ei kuitenkaan vielä tuolloin jäänyt traumoja ja vointinikin oli erinomainen, mutta kun kolmannen odotus alkoi, paheni synnytyspelko päivä päivältä.

En kuitenkaan uskonut saavani pelkopolilta apua, kun sektion mahdollisuus lisäsi pelkoa vain entisestään. Tapani mukaan olin sitten asiasta aika hissun kissun, mutta kun ensimmäiset supistukset alkoivat keskimmäisen syntymäpäivänä aamuyöstä, rupesi kehoni tärisemään. Itsensä psyykkaaminen ei auttanut, mutta supistukset yllättäen loppuivat. Sama toistui seuraavana yönä, mutta kolmantena päätin lähteä sairaalaan näytille. Ja hyvä, että lähdin, sillä seuraavana aamuna kymmenen maissa oli vauva sylissä. 


Jokaisen synnytyksen hoitaneet kätilöt ovat olleet mukavia ja osaavia, mutta pakko sanoa, että tämä viimeisin oli selvästi osaavin. Mukana oli myös harjottelija, joka oli yllättävän kiva lisä. Koska vauva syntyi jo viikolla 37, vietimme osastolla kaksi yötä ennen kotiutumista. Uusi arki kolmen pienen lapsen äitinä on vielä harjoitteluasteella, mutta kyllä se tästä... 

Tavoitteeni äitinä on tarjota mahdollisimman tasapuolisesti huomiota, läheisyyttä ja läsnäoloa lapsilleni. Toki nyt alkuun vauva saa yksinoikeudella nukkua yöt vieressäni. Siitä en jousta, sen saman ovat saaneet jokainen lapseni ja se on ollut heille ja itsellenikin tärkeää. Mutta päivisin pyrin olemaan mahdollisimman paljon etenkin pienille tyttärilleni, kun vauvakin lähinnä nukkuu.

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

VIELÄ EHTII: RENESSANSSI NYT KANSALLISMUSEOSSA!

Osallistuin syksyllä Kansallismuseon bloggaajapäivään, jossa pääsimme opastetulle kierrokselle vielä museon ollessa muulta yleisöltä suljettu. En kuitenkaan ole ehtinyt asiasta postata, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan, eikö?



Näyttely koostuu 20 eri taiteilijan maalauksista vuosilta 1500-1600. Maalausten aiheet olivat tuohon aikaan uskonnollisia tai vaihtoehtoisesti muotokuvia. Taiteen tekeminen ei vielä tuolloin ollut vapaata, vaan kaikki työt olivat tilaustöitä ja tilauksia tekivät lähinnä rikkaat sekä kirkonmiehet. Teoksiin kuitenkin piilotettiin usein "piilosanomia", symboleja, ehkä ne antoivat hivenen vapaudentuntua taitelijoille. Näyttelyssä on mukana myös parin naisen tekemiä töitä. Naistaiteilijat olivat kuitenkin harvinaisia eivätkä he saaneet maalata yhtä "vapaasti" kuin miehet. Esimerkiksi uskonnollisia teoksia he eivät saaneet tehdä.


Moretto da Brescia:
Kristuksen kärsimys ja enkeli
n. 1550

Maalauksessa on kaavustaan riisuttu Jeesus, joka kantaa evankeliumin mukaan roomalaisilta sotilailta pilkan ja nöyryytyksen merkkinä saamiaan orjantappurakruunua sekä ruokoa. Hänen jaloissaan on vinottain aseteltu risti, jolle hänet naulitaan.


Giovan Battista Moroni:
Gian Gerolamo Grumeli
(Ritari ruusunpunaisessa asussa)
1560

Teoksessa on Gian Gerolamo Grumeli alle 25-vuotiaana, jolloin hän solmi ensimmäisen avioliittonsa, joka päättyi vain vuotta myöhemmin morsiammen kuolemaan. Vaaleanpunainen puku miehellä ei ollut tuohon aikaan tavaton, sillä vaaleanpunainen oli ennen miestenväri, vaaleansininen puolestaan naisten. Teoksessa on myös symbolisia elementtejä. Takana oleva muratti kuvastaa uskollisuutta sekä rakkauden ja hengellisyyden pysyvyyttä. Syvennyksen maalaukseen kirjoitettu "MAS EL CAGUERO QUE EL PRIMERO", korostaa henkilön moraalisia arvoja.


Lucia Anguissola:
Europa Anguissola
n. 1556-1558

Lucia Anguissola oli Sofonisban nuorempi sisar, taidoiltaan ei vähäisempi. Teoksen aihe, Europa, oli kolmas Anguissolan siskoista, taidemaalari hänkin. Europa on kuvassa noin 10-vuotias.


Luca Mombello:
Isä Jumala ja perisynnitön sikiäminen
n. 1560-1580

Tätä teosta on eri aikoina tulkittu eri tavoin, mutta on yleisesti tunnustettu, että sen pääaihe on Neitsyt Marian neitseellisen sikiämisen ylistys. Kokonaisuus on maalauksen ajoitus ja kulttuuriympäristön huomioonottaen harvinainen. Maalauksen rehevää puutarhaa on tulkittu Edenin puutarhaksi tai suljetuksi puutarhaksi. Suljettu puutarha symboloi aviopuolisoa sekä neitsyttä. Neitsyt Maria on kuvattu uutena Eevana, joka musertaa synnin käärmeen, johon perinteisesti liitettiin naisellisia piirteitä. Sillä maalaus on täynnä yksityiskohtia on maalaria arvosteltu tyhjän tilan kammosta. Myös kehys on todennäköisesti alkuperäinen ja sekin sisältää paljon koristeellisia muotoja, joka tekee kokonaisuudelle hyvin mahtipointisen vaikutelman.



Näyttely on avoinna 15.1.2017 saakka.

Liput:

Aikuinen // 15 €
S-etukortilla // 14 €
Alennuslippu // 11 €
Museokortilla // 5 €

maanantai 2. tammikuuta 2017

SYKSYN 2016 DIY-JUTUT

Pidin itseäni koko syksyn hyvin saamattomana. Olin etenkin joulun alla todella uupunut, niin uupunut että koitan siitä toipua edelleenkin. Vaikka perfektionisti ja siivoushullu sisälläni ovatkin joutuneet hellittämään otettaan jo aikaa sitten lasten vuoksi, tänä syksynä niiden on pitänyt joustaa vielä entisestäänkin. Aika ajoin meillä on vallinnut hirmumyrsky - sen kaikilla mahdollisilla tulkintatavoilla. Kahden lapsen opiskelevana ja vielä odottavana äitinä on vain ollut pakko hyväksyä oma puutteellisuus. 

Mutta sitten kuvia selatessani huomasinkin saaneeni jotakin aikaan. Tässä tulee siis ihan vain kuluneen syksyn käsityöt, jotka olen niiden opiskelu- ja perhe-elämän pyörteiden lisäksi saanut tehtyä. Pakko sanoa, etten nyt jälkikäteen ihan saamattomana itseäni pidäkkään, vaikka pyykit ovatkin saaneet joskus viikon, jopa pari, pesuvuoroaan odottaa...



Kesällä saamamme lipasto sai uuden ilmeen maalilla ja vetimillä. Pinta oli kohtalaisen hyvässä kunnossa, mutta laatikoiden pohjat vaativat uusimista (ja sitä ne edelleen odottavat.)


Kesällä saamamme liukuovellinen kaappi oli kestänyt aikaa huonommin. Lakkapinta oli epätasainen, sitä sai ihan veitsellä rapsuttaa. Ovet avautuivat huonosti jo ennen maalausta ja maalauksen jälkeen liikettä ei saatukkaan enää mihinkään suuntaan, joten ovet revittiin irti. Se oli kuitenkin toimiva ratkaisu, kun lastenhuoneen kaluste siitä tulikin.


Tori:sta löytämänäni vauvan sänky (20€) sai myös uuden pinnan. Verhot olisi tähän vielä ommeltava.


Lastenhuoneen seinä sai koristeekseen taulukollaasin. Kaikki taulut ovat itse maalaamiani.


Pinnasänky sai kaipaamani verhon, kun keksin repiä kellastuneesta ikean lampunvarjostimesta sisäkehikon ja ommella siihen turhaan kaapin perukoille jääneen verhon.


Vatsa-asukki sai vaunupeiton perintölangoista, jotka ovat muuten aivan varmasti aitoa villaa.






Monen monta kulahtanutta vaatetta on tuunattu jatkokaudelle. Merimiesmekosta irrotin rispautuneen nauhan ja ompelin napit uusiksi. Minni leikattiin irti toisesta paidasta ja ommeltiin tylsään neuleeseen. Pienet korjaustyöt on tehty jokaiseen vaatteeseen jotka ovat sitä tarvinneet, mitään ei olla pikkureiän tai napin puutteen vuoksi heitetty pois.


Väärän pituinen kierrätyskeskuksen puuvilla-verho muuttui lapsen pussilakanaksi.


Aikaa nähnyt keinuhevonen sai sisustukseen sopivamman lookin. Vielä kun löytäisin selkänojan jostain...


Villapaita ja vanha sohvatyyny yhdistyivät koristetyynyksi.



.... Vielä olisi tarkoitus saada kahteen kalusteeseen uusi maalipinta 
ja se vauvan verho ommeltua 
ennen pikkukolmosemme syntymää....