torstai 27. huhtikuuta 2017

NEULETAKKI VAUVALLE

Olen aina ihaillut käsistään taitavia ihmisiä. Ei ole kerta eikä edes kaksi, kun olen toivonut osaavani toteuttaa visioitani itse - niitähän nimittäin riittää. Jokaiselle lapselleni olenkin yrittänyt väkertää jotakin itse, siitäkin huolimatta, ettei toteutus ole sujunut aina, (tai edes silloin tällöin), kuten Strömsössä. Sitä on tullut kudottua esikoiselle sukat, joiden kantapäiden reiät on pitänyt ommella umpeen heti puikoilta pudottua, keskimmäiselle puolestaan sain aikaan meritähden muotoisen pehmopupun ja nyt...



Epäonnistumisista huolimatta nappasinjälleen kutimet käteen sekä loin silmukat puikoille novitan ohjeen mukaisesti. Tällä kertaa pyrin roikkumaan ohjeessa kynsin ja hampain, ettei vain menisi mönkään tämäkin tekele. Ja vaikka parhaani tein, sata ja yksi virhettä löytyy tästäkin suorituksesta. Ei taida olla onnistuminen vain ohjeen seuraamisesta kiinni. Se vaatii myös harjoitusta ja ohjeen ymmärtämistä. Mutta kai se neulominenkin joku päivä luistaa, kunhan hanskat pysyy tiskin sijaan käsissä.

2 kommenttia:

Kiitos kommentistasi! Ihanaa päivänjatkoa.:)