tiistai 25. heinäkuuta 2017

KOLMAS LAPSI VIE JÄRJEN


Olen pikkulapsesta saakka halunnut suuren perheen. Lapsia enemmän kuin yhden, mutta mitään tarkkaa haavetta lapsiluvusta ei ollut eikä ole. Neljännellä rakkauspakkauksella ei kuitenkaan lähivuosina tulla iloitsemaan, mikäli joku päivä iloitaan.

Odotin esikoiseni syntymää todellisella antaumuksella. Pikkukakkostakin toivoin niin pienellä ikäerolla, kuin suinkin mahdollista. Kolmas, iloinen yllätyksemme, oli suunnittelemattomuudesta huolimatta onnemme täyttymys. Mutta kieltämättä, suurta pelkoa aiheuttanut elämänmuutos. Ensi kertaa elämässäni pysähdyin miettimään, kuinka saisin pidettyä paketin kasassa. Laivan hörppäämättä aallokosta liiaksi vettä. Pitkin raskautta vuodatin pikkutunteina epätoivoisena tuntojani optimistiselle miehelleni. Niinä tunteina, joina lapset olivat hiljaa, niinä tunteina joina ehdin hukkua paineiden ja tulevien töiden alle.

Kolmannessa raskaudessa en odottanut synnytystä. Siksi kai aika kuluikin niin nopeasti. En seurannut viikottain sikiön muodon muutosta. En edes tiennyt useimmiten millä raskausviikkolla olin. Rakastin kyllä syntymätöntä lastani, mutta pelkäsin tulevaa. Edellisen synnytyksen johdosta pelkäsin syöksysynnytystä sekä kipua. Pohdin kuinka pärjäisin raajoineni lasteni perässä, kun jo kahden vauhdikkaan tyttären kannoilla oli vaikea pysyä. Tuskaani ei luonnollisestikaan helpottanut sieltä täältä kuulemani kauhistelut.

Lopulta synnytyksen aika koitti. Raskaus ei edennyt yliajalle, vaikka kuinka sitä toivoin. Ei edes lasketulle, kuten ei edellisetkään. Synnytys sujui nopeasti, kivuttomasti ja aivan kuten oppikirjoissa, joskin olin hyvin väsynyt sekä äärettömän kiitollinen sairaalassa vietetystä kahden vuorokauden "lepolomasta." Olisin jatkanut sitä mielelläni pidempääkin.

Viikko synnytyksestä oli aika kohdata totuus. Se kauhua aiheuttanut arki. Se on ollut juuri sitä mitä pelkäsin, välillä mennään tyrskyissä aivan liian lujaa. Meidän trio ei ole helppo, vaikken joudukkaan heräämään kovin usein viiden minuutin välein eikä vauvalla ole koliikkia. Meillä on nelivuotiaalla ja kaksivuotiaalla samaan aikaan uhma, nelivuotiaalla järjetön sellainen. Vauva roikkuu sylissä - ihan koko ajan - ja kaikki vaativat huomiota samoihin aikoihin. Meillä ei aina nukuta päiväunia samaan aikaan. Levähdystaukoa ei ole, ellet nipistä yöunista.

Työn määrä on niin suuri, että tässä osoitteessa on testattu kaukosäätimen kestävyys 60-asteen pesukonepesussa sekä toivotettu hölmistynyt ystäväpariskunta vierailulle urheilurintsikoissa kaatopaikkaa muistuttaneeseen vuokrakolmioon, jonka lattioilla risteilivät niin pölypallot kuin päivän lounaskin. Viikonpäivät ovat useimmiten totaalisen kadoksissa. Niin ja meninhän minä kerran neuvolaankin väärän lapsen kanssa.

Kaikesta huolimatta tiedostan eläväni elämäni parasta aikaa. Huomaan pyrkiväni tallentamaan sen jokaisen hetken, vaikka se mahdotonta onkin. Parhaimpiin kannusteisiin kuuluu vanhemman naapuri rouvan kehut hyvin kasvatetuista lapsistani, vanhuksilla kun on näiden asioiden suhteen useimmiten rima korkealla.


torstai 13. heinäkuuta 2017

ONKO TERVETTÄ OLLA SAATAVILLA 24/7?



Teininä omistin peruskännykän. Sillä luonnistui soittaminen sekä tekstiviestin näpyttely.  Puhelulaskut ( kuin myös puhutut minuutit) pysyivät aisoissa, kiitos saldorajan. Nykypäivänä matkapuhelimista löytyy Whatsapp, Instagram, Facebook, Snapchat, Tinder, sähköposti, bloggausohjelmat sekä lukemattomat muut sosiaalisen median kanavat. Riittää että maksat nettiliittymän ja olet tavoitettavissa kaiken aikaa.

Mutta jos pyrkii tekemään ja olemaan kaikkialla samaan aikaan, kaikkein tärkein menee ohi. Aika ajoin kadehdin omaa äitiäni, joka on saanut elää etenkin pikkulapsivaiheen ilman somea.

"Pistemääräsi nousi nyt sen verta korkeaksi, että tuomio on kova: olet kännykkämonsteri. Tyyppi, joka pajattaa puhelimeensa aina, ja ellei pajata, naputtaa tekstaria. Olet se Hemmo/Ritva, joka puolityhjässä junanvaunussakaan ei tajua rentoutua hiljaisuuteen, vaan ottaa puhelun toisensa jälkeen. Ettei vain tulisi hiljaista. Tekstaat lähes ministeritason volyymilla, oli asiaa taikka ei.

Testitulos voi tietenkin kertoa tylyn tuomionsa myös siitä syystä, että olet työssäsi kovin kiireinen ja työsi pyörii kännykän ympärillä. Sillehän sinä et voi mitään. Ole kuitenkin huolissasi, jos kännykkäriippuvuutesi ulottuu myös vapaa-ajalle. Ei ole tervettä roikkua puhelimen ääressä jatkuvasti. Samalla voit missata tosielämän - sen, jossa tekstaripiippauksella on loppujen lopuksi aika vähän merkitystä." Anna-lehden leikkimielinen testi pysäytti. Vaikken jatkuvalla syötöllä kapulaan puhukkaan, on älypuhelimen helposti saatavilla olevasta netistä kuoriutunut hirvittävä aikasyöppö. Miksi roikun somessa, kun elämä tarjoaa paljon parempaa?


Osa muistaa varmasti myös parin vuoden takaisen puhetta aiheuttaneen säteilyuutisoinnin. Tänä päivänä viranomaisten kansainvälinen kanta on, ettei kännykän säteilystä aiheudu terveydellisiä haittoja. Kuitenkin säteilyturvakeskuksen mukaan kännykästä on tullut merkittävä radiotaajuisen säteilyn lähde ja rottakokeessakin syöpä lisääntyi (mikähän sitä ei lisäisi...) Venäjällä terveysministeriö kehotti jo yli kymmenen vuotta sitten rajoittamaan alle 18-vuotiaiden matkapuhelimien käyttöä. Myös maailman terveysjärjestö, WHO, on luokitellut matkapuhelimet mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi. 
Lasten kalloon ja aivoihin säteily imeytyy helpommin kuin aikuisiin. Älypuhelimet säteilevät tavallisia puhelimia enemmän, vaikkeivat ne korvalla olisikaan. Matkapuhelimet ovat olleet käytössä vasta parisenkymmentä vuotta, eikä niiden turvallisuutta ole tutkittu tarpeeksi, mutta tälläkin hetkellä Tampereen yliopisto koordinoi kansainvälistä Cosmos-tutkimusta, jossa on tutkittavana 15 000 suomalaista sekä kaiken kaikkiaan 300 000 kännykän käyttäjää.
Säteilyn lisäksi älykännykästä voi seurata myös lukuisia muita terveydelle epäedullisia haittavaikutuksia, kuten esimerkiksi: univaikeuksia, sosiaalisen älyn heikkenemistä (kasvokkaisessa kanssakäymisessä), keskittymis- ja oppimishäiriöitä. Muun muuassa tässä Helsingin Sanomien artikkelissa psykologit toteavat älypuhelimen laiskistuttavan ajattelua ulkoistaessamme muistamisen hakukoneille. Ihminen ei myöskään kykene ottamaan tietoa vastaan monesta kohteesta samaan aikaan, joten älypuhelin häiritsee tarkkaavaisuutta sekä keskittymiskykyä jatkuvalla informatiotulvalla. Kirkas valo heikentää yöhormoni melatoniinin erittymistä, mikä on ihmiselle elintärkeää. Melatoniinin puute johtaa unihäiriöihin, joka taas johtaa muun muuassa: ärtyneisyyteen, lihaskipuihin, muistinmenetyksiin, hallisunaatioihin, painonnousuun, alentuneeseen vastustuskykyyn, ADHD-tyylisiin oireisiin, päänsärkyyn, altistuttaa tulehdussairauksille, huonontuneeseen sokeritasapainoon sekä kohonneeseen sydänkohtausriskiin ja - verenpainetasoon, lisää kognitiivisiä ongelmia, impulsiivisuutta sekä äkkipikaisuutta. Kännykän valo on tietokoneen ja television näyttöjä pahempi, sillä kännykän pientä ruutua pidetään lähempänä.

lauantai 1. heinäkuuta 2017

MINNE MENNÄ (PIKKULAPSIPERHEENÄ) HELSINGISSÄ

Olen seurannut tiiviisti keskustelua muun muuassa siitä, ettei "köyhän lapsella ole kunnon kesälomaa",  joten päätin auttaa osaltani keräämällä menovinkki-listaa Helsingissä sijaitsevista kohteista vanhempien avuksi. Jos keksit listalle lisättävää, kommenttoithan sen alle. Suuri osa vinkatuista menoista on toteutettavissa ilmaiseksi tai pienellä summalla. Euron merkki suluissa tarkoittaa hieman korkeampia pääsymaksuja. Useisiin museoihin on lapsille vapaa pääsy. Jos niistä innostuu, kannattaa harkita museokortin hommaamista.


Leikkipuistot 

Puistojen omilta nettisivuilta tarkastaa helposti viikon tapahtumat sekä lounaslistat. Kesäkaudella avoinna olevissa leikkipuistoissa tarjoillaan lounas alle 16-vuotiaille.



 Historia tutuksi leikkien Helsingin vanhimmassa talossa, Sederholmin talossa.


Suomenlinna (+ muut saaret)

Eväät kassiin ja menoksi! Suomenlinnaan (joka on helpoin lapsiperhekohde) reissaajat , muistakaa myös taskulamput. 

Muita saaria esim. Lonna, Isosaari, Uunisaari...


Talvipuutarha (0€)



Museot ja näyttelyt

! = Erityisen hyvä kohde lapsiperheelle.
0€ = Vapaa pääsy.

HAM Helsingin taidemuseo  // joka kk viiminen pe 0€
Helsingin kaupunginmuseo  (Lasten kaupunki) // 0€  !
Nykytaiteen museo Kiasma  // kk 1. pe 0€ 
Päivälehden museo  // 0€  !
Ratikkamuseo  // 0€  !
Sinebrychoffin taidemuseo  // joka kk 1. ke 0€ / kotimuseo aina 0€
Virka-galleria // 0€
Luonnontieteellinen museo  // kuukauden 1. pe 0€  !
Kansallismuseo  (3. krs leikkipaikka!) // joka pe klo 16-18 0€  !
Kulttuurien museo // pe klo 16-18 0€  


Kulttuurikeskukset

Kulttuurikeskuksissa järjestetään ilmaisia ja maksullisia tapahtumia. Niissä on myös tilat vaihtuville näyttelyille, joihin on vapaa pääsy.



Maauimalat

En suosittele ihan pienille. Ainakin meidän kaksivuotiaalle Kumpulan lasten allas on liian syvä...


Sisäleikkipaikat

Hoplop (€)
Play Point Park (€)
Itiksen leikkiasema
Leikkiluola (€)


Torikahvit

Kauppatori, Hakaniemen tori...


Kirjastot

Kirjojen lisäksi kirjastosta lainaa nykypäivänä myös pelit, joistakin jopa urheiluvälineitä ja ainakin kymppikirjastossa on ompelukonekin käytettävissä. Niissä myös järjestetään jos minkämoista ohjelmaa esim. satuhetkiä, lorutteluja, nukketeatteria, teemapäiviä...


Ilmaistapahtumat

Itse bongailen näitä facebookissa, mutta ainakin osa on linkitetty myös esim. visithelsinki-sivulle.


Ulkoilualueet

Retki ulkoilmaan on aina hyvä valinta. Sitä voi pakata eväät mukaan ja mennä metsäretkelle, pyöräretkelle, grillaamaan, seikkailemaan, piknikille, tutkimaan ötököitä, bongaamaan lintuja tai vaikka aloittaa geokätköilyn! 


Haltialan ja Fallkullan kotieläintilat

Rastilan leirintäalue (€)

Mikäli telttailu kiinnostaa ja Nuuksio tai muut ulkoilualueet eivät ole vaihtoehto, voi telttansa pystyttää turvallisesti eräälle itähelsinkiläiselle rannalla sijaitsevalle leirintäalueelle.  

Elokuvat (€)


Sealife (€)

Korkeasaari (€)

Tropikario (€)

Kesäteatteri (€)

Esim. Puotilan kesäteatteri on erityisesti lapsiperheille suunnattu. 



(En hyödy klikkauksista.)